PÖLLÖNPOIKASEN VALVEUNET
hajanaisia ajatelmia, aivoituksia ja kyhäelmiä
VIISAUS JA SYYLLISYYS
<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Se olen minä
päivällä minä nukun ja iltaisin herään
valheellisista valveunistani
- vasta öisin minä olen minä
pöllönpoikanen. Ristiriitainen älyllisyyden symboli.
Mikä on elämän tarkoitus?
muurahaisen ahkeruudella rakentama talvelta suojaava keko
vai heinäsirkan lyhyt hulivilikesä?
Ja mikä minä olen sitä pohtimaan;
oksallaan istuva pöllönpoikanen, joka (haluaa) näyttää viisaalta
-mutta joka kuitenkin on pelkkä pöllö.
* * *
On hetkiä jolloin tuntee olonsa viisaaksi
yleensä ollessaan yksin ajatustensa kanssa
vieressä tyhjä pullo
ja ympärillä väsyttävä yö
edessä paperintäydeltä maailman viisauksia
Tyhmää on luulla olevansa viisas - luulohan ei ole tiedon väärti.
Viisautta on tietää olevansa tyhmä.
Ja viisautta on olla kärjistämättä - ja pohtien valikoida.
* * *
(Ja viisautta olisi täyttää paperi alusta loppuun. )
Minä tunnen toisinaan syyllisyyttä, paperistakin.
kuuntelen nälkääni ja ajattelen kehitysmaita ja tunnen syyllisyyttä
sillä jos syön, tunnen syyllisyyttä
mutta vaikka en, niin minulla on varaa tehdä se valinta
Viisaudestanikin ja ajatuksistanikin minä tunnen syyllisyyttä. Ja runoistani
"mä juurta jaksaen selittäen
rautalangastakin vääntäen
koitan selvitä valheiden verkosta
hyppään järveen pakoon koko keitosta
mä tosiaan jouduinpas liemeen,
soppaan sotkeuduin varsinaiseen
mutta tokihan uin kuin kala
korkkina kellun, olen aika haka
maan pinnalle pääsen, jalat alleni otan
kun rohkea oon ja syön tämän rokan
aina pisaraan, tippaan viimeiseen
- taas pupu pöksyissä lähden käpälämäkeen"
Mestarin vedos on mestariteos
(Sarkasmi ei ole helppo taiteenlaji)
* * *
USKO JA TULEVAISUUS
Uskotko sinä? Ja mihin?
Minä uskon ja tunnustan
Minä uskon ystäviin
ympärilläni seisoviin
rakkautta ja tukea antaviin
ja tähän maailmaan
planeettaan ainutkertaiseen
joka syntyi sattuman oikusta
sai alkunsa suuresta räjähdyksestä
ja joka sijaitsee maailmankaikkeuden pienessä kolkassa
ja on siellä oleva paratiisina eläville ja kuolleille
Uskallatko sinä tunnustaa omasi?
* * *
Uskallatko olla erilainen? Onko kukaan todella erilainen? Tässä maailmassa, tässä ajassa, se on muotia.
Mutta
kaikki me olemme menneisyytemme vankeja
omissa ja toisten muistoissa eläviä
muistojenmuokkaamia
-tulevaisuudentutkijoita, edelläkävijöitä, onko heitä?
Ja millainen on tulevaisuus? En osaa olla optimisti. Lipsahdan aina rajan ylitse hyväuskoisuuden puolelle.
suren alkamatonta
iloitsen loppumattomasta,
jota ei koskaan tullutkaan
Osaatko sinä? Tulevaisuus tarvitsee optimisteja. Hyväuskoisia on jo riittämiin.
* * *
LUOVUUS JA HULLUUS
Pakko on hyvä keino saada jotain hyödyllistä aikaan
mutta luovuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä
-vai onko? Voiko luovuutta pakottaa?
Ja mitä on luovuus? Luopumista normeista. Odotetun kääntämistä odottamattomaksi. Yhä uudestaan ja uudestaan.
Luovuutta on valkoinen yö valkoisella pohjalla
musta lumi mustan maan katteena
ja pieni punainen koiranpentu,
joka taluttaa taluttajaansa
Käsi kädessä luovuus ja hulluus?
* * *
Hullua on olla hullu ja hulluna hullaannuttavaan hulluunmutta hulluhan onkin hullu.
Hulluja on moneksi. Tänä päivänä on muotia olla hieman hullu. Sitä sanotaan hienotunteisesti erilaisuudeksi. Enemmän normeista poikkeavaa käytöstä kutsutaan jo omituisuudeksi. Toisesta ääripäästä löytyvät mm. seinähullut, jotka ilmeisesti puhuttelevat ja jopa tuttavallisesti sinuttelevat "seinäkavereitaan"
Hullua on uskoa huomiseen, kun istuu tänään dynamiittikasan päällä?
Itse asiassa se on äärimmäistä optimismia
* * *
SISU JA ISÄNMAA
Äärimmäistä optimismia äärimmäisillään on suomalainen sisusitä kailotetaan tuntemattomista ja tunnetuista sotilaista lähtienkuitenkaan kukaan ei osaa sitä selittää
Sitkeästi
Itkuuttavat
Suomalaiset
Uikuttajat
Äärimmäistä jukuripäisyyttä, periksiantamattomuutta selvänkään tappion edessä?
Isänmaan puolesta elää ja kuolla
"miss' on mun kultani, ain' yhä tuolla,
isänmaan puolesta lupaamassa kuolla"
